Kolme päivää corporate brainwashia alkaa vaikuttaa paitsi puheen aksenttiin, myös sen sisältöön. Finglishistä on tässä jenkkiläisittäin johdetussa työpaikassa todella vaikeaa pysyä erossa.

Työpaikan orientaatiojakso on siis takana, ja huomenna on aika aloittaa vakavamielinen pakerrus kohti taitotasoa, jossa oma osaaminen myydään osaksi oikeaa projektia. Pelottavaa. Elämä on saanut säännöllisyyttä, jota en ehkä kuitenkaan niin välttämättä olisi kaivannut: yhdeksästä viiteen työpaikalla. Muun ajan kuljenkin puoliunessa. Ehkä vielä toivun.

Sain vihdoin kiinni asuntoni omistajan, ja kuulin että voin vapaasti tyhjentää varaston. Omistaja ei kuulemma tavaroitaan kaipaa. Pahvilaatikkoni saavat siis kodin, toivoa vain sopii ettei kellarissa pesi rottia. Kylppärin hanakin menee korjaukseen.

Nyt taas unta palloon, jotta huomenna jaksaa nousta Naisten päivän aamiaiselle. Onneksi siitä sentään maksetaan palkkaa.