Kuten jo edellisessä postauksessa totesinkin, ainoa tutuksi ja turvalliseksi asiaksi tämän elämässä on jäänyt lähes jatkuva muutostila. Tämänkertaista tilannetta on tässä ollut nyt muutama päivä aikaa sulatella samalla kun on irtisanonut nykyisen asuntonsa välttyäkseen päällekkäiseltä vuokranmaksulta, etsinyt uutta kotia ja yirttänyt muistaa hoitaa asioita, jotka on pistettävä prioriteettipinossa päällimmäisiksi jotta ne tulisivat loppuun käsitellyiksi ennen paikkakunnalta poistumista. Jälleen kerran lainaan Kyllikki Villaa ja itseäni.

Tässä vaiheessa on ollut erikoista havaita, että vaikka olen aina ajatellut pärjääväni hyvin omillani ja sitä mielestäni pienestä pitäen tehnyt, muutto toiselle puolelle Suomea jännittää. Verkosto, sekä ystävät että sukulaiset, tulevat kuitenkin olemaan paljon kauempana kuin tähän asti.