Viime aikoina ei ole ollut hiljaista, päinvastoin.Tämä on lähestulkoon mennä viilettänyt tukka putkella paikasta A paikkoihin C,D ja E ja likimain ainoat rauhoittumistauot ovat olleet viime viikolla olleet joka-aamuiset bussimatkat. Tänään taas palasin Uuteen Työpaikkaan nro1, ja olen entistä varmempi siitä, etten todellakaan sovellu alalle. Onneksi työpaikka on tilapäinen.

Koulukin taas alkamassa, opiskeluasioitakin on pitänyt säätää. Tällä hetkellä olen ilmoittautunut kursseille ja kerjännyt, että saan suorittaa pakollisia opintoja ilman läsnäolovelvoitetta, jotta pystyn myös elättämään itseni. Vielä kun jostain saa revittyä aikaa oikeasti opiskellakin.

Ai joo, ja ihmissuhderintamallakin on taas tapahtunut. Hirveästi en tapaa täällä tilitellä, mutta tällä kertaa olen tainnut yllättää itsenikin. Itseä ärsyttänyt mies on historiaa samanaikaisesti kun uudet kuviot ovat ottaneet edes vähän tulta alleen. Se, mitä tästä seuraa, on vielä pimennossa. Se näkee ken elää.