Eilen illalla Yllätystytön sohvalta ylös kömpiessä huomattiin, että oli maassa oli lunta. Pääni sisäinen jukeboksi tulkitsi tämän merkiksi aloittaa jokasyksyinen Mikko Kuustos -annokseni: "Tänä yönä tulee talvi/ ja tekee mustasta valkoisen/ minä pimeään väsynein silmin /katselen tuloa sen..." Positiivista. Lauluhan jatkuu vähintään yhtä positiivisilla sanoilla katoamisesta ja ikävästä ja sen sellaisesta. Todella piristävä kuunneltavaa.

Eilinen koulutus sujui ihan asialinjalla ollen silti mielenkiintoista. Epäilen silti, että jossain vaiheessa minulle tulee ristiriistoja seuran kanssa siitä, kuinka paljon seuratoimintaan pitäisi olla valmis panostamaan. Tällä hetkellä teen siihenkin kuitenkin maksimimäärän niin, että minulle jää myös muuta elämää töitten ja Harrastuksen lisäksi.

Huomenna taas työpaikkaan, jossa tulevan viikon piti olla viimeinen. Pään on vain pakko kestää, koska kukkaro ei kestä pään leviämistä.