Nuoruus on juhlaa mutta vanheneminen on taidetta, tai jotenkin sinnepäin sanonta taitaa mennä. Tätä taiteenlajia tuli harrastettua eilen hyvässä seurassa, kun olin yllättänyt kaikkea pakkojuhlintaa vastustavan itseni kutsumalla ihmisiä luokseni juomaan alkoholia vanhenemiseni johdosta. Illan mittaan päädyttiin myös pyörittämään takamusta muka uudistettuun tuttuun paikkaan.

Illan positiivisiin puoliin kuului myös viesti itselleni aikanani adoptoimalta pikkuveljeltä.