Tänään tulin lyhyen puhelun jälkeen siihen tulokseen, että Toinen on saanut pyhien aikaan iskun päähän. Muuten tämä äkillinen asenteen muutos kannaltani positiivisempaan suuntaan ei ole selitettävissä. Ai mikä aiheutti kyseisen diagnoosin? Hyvin sujuneen vuodenvaihteen jäljiltä tiesin Toisen sopineen menoja poikien kanssa, mikä on koko syksyn tarkoittanut sitä, että minulle menoista mainitaan viime tipassa sattumalta ja ilmoitusluontoiseen tyyliin. Ja  syksyn kokemus opetti myös, poikien kanssa sovitut menot ajavat milloin tahansa ohi mistään kenties yhdessä mietitystä suunnitelmasta ja tapaamisehdotuksesta, vaikka ei pitkään aikaan oltaisi nähtykään. Ja juuri kun olin oppinut tuon kyseisen käyttäytymismallin nielemään, kävikin niin, että minua pyydettiin mukaan. Tyttö lähtee sitten ilmeisesti yhdeksän vuoden tauon jälkeen rinteeseen.Se siitä toivosta että olisi oppinut ymmärtämään miestä.