Joulun lieveilmiönä tuleva stressi ahdistaa yhä enemmän sitä mukaa kun joulu lähestyy. Lahjat on kyllä hankittu ja kotikin on omalla tavallaan joulukunnossa, mutta eroperheen lapselle joulukuviot tuottavat yhä aikuisenakin omat ahdistuksensa. Aatoksi olen kutsuttu Kummityttö E:n perheen pariin, mutta vieläkään minulle ei ole selvinnyt majoituspaikkani kyseisellä paikkakunnalla. Samaisella paikkakunnalla tiedossa olisi myös runsaasti muun suvun näkemistä, olettaen että jostain löytyy autottomalle kyyti. Lisäksi sukukriisi todennäköisesti räjähtää käsiin joulunpyhien aikaan, mikä myös ahdistaa sikälikin, etten kyytien puutteessa kykene pakenemaan tapahtumien polttopisteestä. Ja että joulunseudusta tulisi täydellinen, Toinen ilmoitti eilen ettei tulekaan välipäiviksi vaikka itse sitä alunperin ehdotti. Ja tottahan tuollaisesta suunnitelmien muutoksesta on turhaa ilmoittaa etukäteen omasta aloitteesta - ellen olisi sattunut soittamaan, olisin tästäkin vielä autuaan tietämätön. Taidan jäädä joulua piiloon oman peiton alle.