Alkuperäisesti avasin tämän tekstin juuri ennen töihinlähtöä tarkoituksena valittaa siitä, että iltatöihin lähteminen ahdistaa ja näin jo viime yönä valmiiksi painajaisia tästä työstä, jossa en ole taas viikkoon ollut. Aamulla työnantajalta tuli jo viesti, että aloitusaika siirtyy yhdestä kahteen. Juuri kun aloin kirjoittaa tätä postausta, tuli uusi viesti, jossa aloitusaikaa siirrettiin taas - puoli kolmeen. Kun työ itsessään ei ole motivoivaa ja työaika tarkoittaa jatkuvaa päivystystilassa olemista, onko ihme jos ahdistaa? Tämän työpaikan seurauksena ajatus luokallisesta murrosikäisiä alkaa kuulostaa melkein houkuttelevalta. Onneksi kuitenkin vain melkein.

Tahtoo saada oikean työpaikan.

Kuvakollaasi muuten edistyy, onneksi edes se. Aijoo, tänään ollaan myös käyty tutustumassa Työpaikkaan Numero Kaksi ja opiskeltukin ainakin hiukan.