Toissayönä kaapissani oleva paha yritti sulauttaa minua lattiaan. Yritin vastustella häritsemällä pahan keskittymistä puhumalla koko ajan samaan aikaan kun tunsin miten kehoni muuttuu tunnottomaksi ja liimautuu osaksi lattiaa. Hieman ennen pään kiinnittymistä sain pinnistettyä itsensä irtoamaan, mutta lattiaan jäi iso tahra kun osa persoonallisuudestani ei lähtenytkään mukaan. Tahra irrotti itsensä lattiasta, muuttui kolmiulotteiseksi ja hyökkäsi kimppuuni. Heräsin kauhuuni eikä jaloissani tuntunut olevan tuntoa. Kiva alitajunta.

Tänään oli tenttipäivä. Kävin selittelemässä taas vaihteeksi puutaheinää aiheesta, josta minulla on jonkin verran yleissivistystä. Eilen jopa luin yhden tenttikirjan ja vilkaisin loput läpi, toisen joudun joka tapauksessa lukemaan sillä sama kirja kuuluu toiseenkin tentittävään kokonaisuuteen.

Tentin jälkeen sain itseni pakotettua hoitamaan muita viime tippaan jätettyjä asioita: kävin puhumassa itseni graduseminaariin, jonka vetäjä luonnollisesti pahastui siitä en pysty järjestelemään työasioitani siten että pääsisin ensimmäiselle kerralle mukaan. Samainen vetäjä sattuu olemaan myös gradunohjaajani, joa vuoden poissaolon jälkeen muisti sittenkin vielä paitsi nimeni, myös aiheeni. Pahus, aiheen vaihtaminen ei siis onnistu.

Alkaa siis vaikuttaa siltä että tämä taas opiskelee.