Ensimmäinen päivä taas pitkästä aikaa tutuissa hommissa. Vaikka rutiinia on kertynyt, joka kerta aloittaminen on yhtä jännittävää. Toisaalta taas muistin kuinka useimmiten alkujännityksen jälkeen pidän siitä työstä. Ja silti joka kerran aloittaminen on yhtä vastenmielistä.

Lauantain tapahtumille naureskelen vieläkin. Kaljalla istuminen Projektipäällikön seurassa oli todellakin jotakin, jota en ollut osannut odottaa. Kaiken kruunasi kommentti siitä kuinka minun pitäisi käydä heidän firmassaan juttelemassa kunhan olen taas ilman töitä, eli sama työn lupailu, jota kuuntelin jo heillä töissä ollessani, jatkui edelleen. Huvittaa.